Näytetään tekstit, joissa on tunniste joensuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joensuu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kävin kampaajalla (Indi Joensuu)

)

indihair.fi
Maaliskuun ajan tarjouksena -10% liikkeen palveluista uusille asiakkaille.

Pidennykset ovat siis klipsit ja niistä on tulossa oma videonsa.

Postaus ei ole millään muotoa sponsoroitu tms. I just love love love (yks kerta ei riittänyt) my new cut. Se pääsee paremmin oikeuksiinsa ilman pidennyksiä.

torstai 12. syyskuuta 2013

Hyvää syntymäpäivää minulle!!!

Vietin eilen syntymäpäivääni. (Täytin 28.) Kerrankin oli taas semmonen fiilis, että ei meinaa malttaa odottaa synttäreitään. Muistan tämän tunteen lapsuudesta. Viime vuosina synttärit on vietetty aika vähäeleisesti. Tänä vuonna päätin pitää itselleni hemmotteluputken ja järkkäilen vielä pippalotkin ensi viikonloppuna.

Päivä alkoi herätyskellon soittoon yhdeksältä aamulla. Näytin sille kieltä ja painoin torkkua, mutta sain kuitenkin itseni ylös sängystä varttia myöhemmin.
Aamutoimet hoidettuani hyppäsin pyörän selkään ja kiirehdin Joensuussa Kauppakadulla sijaitsevaan Hyvänolon keskukseen.
Hemmottelu alkoi kynsien laitolla.

 Ihana Anne suostui hieman hämmentyneenä kuvaan. Hän oli niin nättinä, että pitihän toki kuva ottaa. :)


Olen käynyt kerran aiemmin Annen hyppysissä huollattamassa kynnet, ja takaisin tulin tähän liikkeeseen oiken mielelläni sen vuoksi, että kynsikäsiala on minun silmiini mieluisaa, ja lisäksi ilmapiiri on Hyvän olon keskuksen kynsipuolella hirmuisen rento. Minä olen höpöttelevä luonne (jos en ole väsynyt) ja tässä paikassa höpöttely tuntuu jotenkin kotoisalta.

Päätin kokeilla jotakin uutta perusranskiksen sijaan. Hopeiset glitterkärjet. Oh yeah! Ok, kyllä se perinteinen ranskalainen loppujen lopuksi on se paras, mutta vaihtelu virkistää. Vähän varmaan haukkasin taas myös liikaa pituutta, mutta nysäkynsien jälkeen ei vaan malta mennä jollain käytännöllisellä. Jos elämä tuntuu vaikealta (toistaiseksi ei), niin voihan näitä sitten viilata lyhyemmiksi.

Kynsien laitosta liikkeen toiselle puolelle hierontaan. Tämä oli elämäni ensimmäinen. Olen ehkä vihdoin kasvanut siihen ikään ja itsevarmuuteen, että voin mennä hierottavaksi ja nauttia siitä rennosti. On nimittäin hieman hankala päästää toinen koskettelemaan näinkin läheisesti omaa kehoa, jos kokee sen kehon jokseenkin hävettävänä. Vaatteet päällä minä en enää yleensä häpeile, mutta ilman niitä...

Tämä rentouttava puolihieronta oli kuitenkin erittäin mukava kokemus, ja itseasiassa niin mukava, että pakko kai se on alkaa harrastaa hierontoja useamminkin. Ai että! Oli mukavaa, kun hieroja höpötteli kanssani niitä näitä, eikä minun tarvinut olla ihan niin tietoinen ruumiinosistani.

Hieronta tapahtui mukavan hämyisässä huoneessa, jossa paloi kynttilöitä ja soi rentoutusmusiikki.


Hieronnasta suuntasin vielä seuraavaan hemmotteluun: kasvohoitoon. Olo oli kuitenkin nyt jo niin rento, että kamera sai hengata laukussa.

Pötköttelin mukavan pehmoisella alustalla, päälleni laitettiin viltit ja päähän superseksikäs suojahattu. :) Kosmetologi analysoi hieman ihoani ja aloitti sitten ihon puhdistamisen ultraäänellä. Kastelu, kaavinta, kastelu, kaavinta. Fiilis oli sama kuin viivottimella (meinasin sanoa veitsellä, mutta tuli mieleen, että veitsi kuulostaa väkivaltaiselta) vedeltäisiin ihon pintaa pitkin. Toisia laitteen sirinä kuulemma häiritsee paljonkin. Minä tuskin huomasin sen ääntä.

Tämän jälkeen joitakin kohtia käytiin läpi timanttimikrohionnalla. Lainaus heidän sivuiltaan: " soveltuu kaikille ihotyypeille, arpikudokselle, aknearpien hoitoon, juonteiden tasoittamiseen, elvyttämään ihoa, kirkastamaan ihoa". Valitettavasti säihkyviä timantteja ei tässä hoidossa nähdä, eikä siinä onneksi oteta hiekkapaeria, joka näyttää timanttiselta ja aleta väkivaltaisesti hinkkaamaan, vaan käytetään kynän muotoista laitetta, joka imee kevyesti ilmaa sisään ja "imuroidaan" kasvoja.

Tämän jälkeen suklaan tuoksuista naamiota (ei sovi syötäväksi) ja kasvojen hieronta, josta kätevästi edettiin vielä niskan ja dekolteen hierontaan. 

Näiden jälkeen olo oli mitä hemmotelluin. Iho tuntui ja tuntuu edelleen sileämmältä ja pehmeämmältä kuin aiemmin. Se myös näyttää kirkkaammalta ja tasaisemmalta. En minä vielä vanha ole, mutta kyllä minä hieman nuoremmalta nyt näytän
.
Kasvohemmottelun teki Linda Sutinen, joka on opiskellut oppisopimuksella ja aloittanut nyt 2. 9. yrittäjänä. Vuoden loppuun kasvohoito 60 min on 45 € ja nuoren kasvohoito 30 min on 20 €. Itse olen menossa viikon päästä uudelleen tuohon nuoren versioon, jossa puhdistetaan iho uudelleen.
Nyt syyskussa tuohon 60 min kasvohoitoon saa kaupan päälle niskan ja dekoltee-alueen hieronnan.

Kaiken kaikkiaan lysti oli kallis tietysti, mutta ehdottomasti sen arvoinen ihan jo sen vuoksi, että kerrankin syntymäpäivää odotti valtavalla innolla.
Kynnet 69 €
Hieronta 30 €
Kasvohoito 45 €
Yhteensä 144 €

Kotiin ja syntymäpäiväkahveet. "Minä en leivo, minä meikkaan" on mottoni, joten:

Maisteltiin puolikkaita, mitä Vili hieman ihmetteli, kun pääsi kotiin. "Laatikko täynnä puoliksi syötyjä donitseja?!" :D 

Sitten kaupungille kahville, jossa tapasin toisen kosmetiikkabloggaajan: http://deathliciouskisses.blogspot.fi/. Joimme ensin kahvia ja sitten käväisimme ostoksilla Sokoksella. Vallattomasta synttärifiiliksestä huolimatta minä en päätynyt ostamaan mitään - en edes vaikka Diorin huulikiiltoni on viimeisiä tippoja lukuunottamatta käytetty ja syntymäpäivä on maailman paras tekosyy ostaa liian kallis huulikiilto. Sen sijaan AnneDeadlyn ihanan herkullisista ostoksista nähdään toivottavasti postausta pikapuoliin. Vaikka katselinkin swatchailua vierestä, niin jostain syystä en malta odottaa, että ostokset nähdään kuvina. :D

Kahvittelumeikki. Mikä tuota tukkaa vaivaa? Miksi se on masentunut? Sillähän on niin hyvä olla.
Kosmetologi sanoi, että meikkivoidetta voi laittaa, mutta puuterin voisi jättää vielä tänään pois (myös hikiliikunta suositeltiin jättämään väliin). Tämän vuoksi kiillän ja poskillani ei ole väriä. Nudehuulipuna oli selvästi ihan parass valinta, kun posket on kalpeat... :P

Tämän jälkeen kävin kotona laittautumassa hieman lisää, koska se on kivaa, ja sitten mentiin Vilin kanssa syömään Toreroon.

Alkukeitto, ihan jees leivän kanssa

Vettä


Maistettiin etanoita. Mun ei ainakaan tarvi maistaa uudelleen.
Onneksi tilattiin varovaisesti vaan yksi annos ja jaettiin se.

Talon grillipihvi, mediumina. Oli erityisen herkullinen grillipihvi.

Vilillä oli vähän eri näköinen pihvi


Pihvit oli kyllä hyviä ja tarjoilijatar hirmu mukava, mutta en kaivanne takaisin Toreroon ihan pian. Hieman liian kallista minun makuuni.

Illan päätteeksi katsottiin leffa. Möhöhö. Ihan hauska.


lauantai 20. huhtikuuta 2013

Pikakampauksia shoppailun lomassa

Oltiin shoppailemassa wif mah posse. Saan sanoo niin, koska tää on mun blogi. Oikeestihan siis ollaan tasavertaisia ystävyyssuhdekumppaneita, eikä ne oo mikään "mun posse" vaan on korkeintaan "meidän posse".
Sattuipa sopivasti niin, että Anttilassa TreSemmén edustaja Larissa Harjula teki pikakampauksia. (Hänelläkin on kuulemma blogi, mutta tyhmä kun oon [ja hajamielinen, meinasin mm. jättää ostokseni kauppaan] niin en kysynyt osoitetta.) Meillä oli tosi kiva ja rento hetki kammattavina ja saimme tuotevinkkejä tukan hoitoon sekä kampauksiin. Itse ostin uudesta keratiinia sisältävästä tuotesarjasta lämpösuojasuihkeen ja hiusöljyä. 


Minulle yksi kalanruotoletti kiitos.
Sellaista ei kuulemma ole ihan helppoa tehdä sivulle, mutta minun nähdäkseni se onnistui tosi kivasti.

Jonna koki nutturat itselleen haasteellisiksi, joten tilaukseen pistettiin semmonen.
 Muhkea nuttura.

Avec les twisties.
Minä vallan hämmästyin, kun  näin tuon nutturan koon, sillä alunperin ponnarille ei kuitenkaan päätynyt ihan hurjasti työstettävää. Jonna myös ihmetteli, että niskatukkakin pysyi kampauksessa mukana, sillä noin korkeaan ponnariin se on tuntunut olevan liian lyhyt.

Piialle giggaraa, sillä niitä on vaikea saada itse pysymään. Minä ja Piia kärsimme suunnilleen samasta ongelmasta, joskin minun hiukseni ovat niin blondatut ja käristetyt, että nykyään kiharat pysyy mullakin jossain määrin kiitettävästi. Jonna puolestaan ei saa omaansa pysymään suorana. Tasan ei mee kiharat eikä nallekarkit.

Nätit kikkurat tuli ja paikallaan olivat ainakin vielä, kun noin tunti sitten halasimme ja läksimme eri suuntiin.


Lol. Minä ehkä pelkään, että Piian laukku viedään, jos en pidä siitä kiinni. ;D

Meikkihuoneen taru päättyy

Käytiin juuri kissan kanssa ulkona kävelyllä. Hani yleensä pelkää koiria, mutta tahtotila kaiketi voitti pelon, sillä tällä kertaa se vain k...