1) Ruskea ysärihuulipuna, koska All Saints ja Seppälä 2) Liian vaalea ja ylipuuteroitu meikkipohja, koska yläaste ja ihoangsti 3) Viivoiksi nypityt, kynällä piirustetut kulmakarvat, koska idiootti 4) Meikkien lainaaminen kavereilta, koska hygieniavälinpitämättömyys 5) Pikkulettien värjääminen punaiseksi hulipunalla, koska omg en todellakaan tiedä
Numero 5 -> huutonaurua. :D Hei, ruskea huulipuna... Yritin keksiä sille perusteluja, mutta jäin sit kuitenkin hiljaiseksi. :D Aikansa merkki. Muoti on muoti jne. :D Mullakin oli semmonen, mutta sekottelin siihen nudea keskelle, joilloin siitä tuli oikeastaan aika luonnollinen väri. Jäin vain eilen ihmettelemään, että jo 14-vuotiaana huulimeikkiini tosiaan kuului kaksi sävyä, joista blendailtiin pulleampi huuli.
1. Luomivärien häivyttelymokat tuli ekana mieleen, koska en vaan oo osannut :D 2. Kulmakarvojen värittäminen kynällä ihan suttuisiksi 3. Punaisen huulipunan käyttö suoraan puikosta ja ilman rajausta! :o voihan huulimeikkiä korjailla suoraan puikosta, mutta täydelliset huulet saa vain siveltimellä. 4. Musta kajal ympäri silmän yhdistettynä valkoiseen shimmerluomiväriin :D teinivuodet.. 5. Valkoinen ylärajaus, mikä vaan ei näytä hyvältä, mut teininä olin tosi kaunis niin.....
1. Kun ostin ensimmäisen kerran puuteria, mieleeni ei tullut että niitä olisi eri värisiä olemassa. Otin siis vain jonkun (Anytime), ja olihan se vähän tumma. Liian vaaleaa meikkipohjaa ei mun kalpealle naamalle ole löytynyt, joten olen syyllistynyt vain liian tummiin :D 2. Ensimmäiset ripsivärini olivat äidiltä perittyjä kuivahtaneita versioita. Äitin syytähän tämä siis on kun antoi moisia käyttööni :D 3. Glitteriä poskipäillä taisi olla ala-asteella in aika monella paikalla. 4. Poskipunan käyttämättä jättäminen. Poskeni ovat punoittaneet koko lapsuuden ja nuoruuden, ja pidin älyttömänä sitä että ensin meikkaan punoituksen piiloon ja sitten lisään sitä vielä erikseen. Opin käyttämään ja hyödyntämään poskipunaa oikeasti vasta ehkä 18-20-vuotiaana about? 5. Kulmakarvojen muotoilussa mullakin on ollut vähän opettelemista. Liian tummanruskea kulmakynä tuo jälkikäteen kuvia katsoessani jonkun Boratin mieleen. Onneksi en ostanut uutta sen loppuessa. Oli muuten Rimmel.
Vaan viis meikkimokaa? Kamaan, nyt.
VastaaPoista1) Ruskea ysärihuulipuna, koska All Saints ja Seppälä
2) Liian vaalea ja ylipuuteroitu meikkipohja, koska yläaste ja ihoangsti
3) Viivoiksi nypityt, kynällä piirustetut kulmakarvat, koska idiootti
4) Meikkien lainaaminen kavereilta, koska hygieniavälinpitämättömyys
5) Pikkulettien värjääminen punaiseksi hulipunalla, koska omg en todellakaan tiedä
Noin. Meni minuutti. Haluutko lisää? :D
Numero 5 -> huutonaurua. :D
PoistaHei, ruskea huulipuna... Yritin keksiä sille perusteluja, mutta jäin sit kuitenkin hiljaiseksi. :D Aikansa merkki. Muoti on muoti jne. :D Mullakin oli semmonen, mutta sekottelin siihen nudea keskelle, joilloin siitä tuli oikeastaan aika luonnollinen väri. Jäin vain eilen ihmettelemään, että jo 14-vuotiaana huulimeikkiini tosiaan kuului kaksi sävyä, joista blendailtiin pulleampi huuli.
1. Luomivärien häivyttelymokat tuli ekana mieleen, koska en vaan oo osannut :D
VastaaPoista2. Kulmakarvojen värittäminen kynällä ihan suttuisiksi
3. Punaisen huulipunan käyttö suoraan puikosta ja ilman rajausta! :o voihan huulimeikkiä korjailla suoraan puikosta, mutta täydelliset huulet saa vain siveltimellä.
4. Musta kajal ympäri silmän yhdistettynä valkoiseen shimmerluomiväriin :D teinivuodet..
5. Valkoinen ylärajaus, mikä vaan ei näytä hyvältä, mut teininä olin tosi kaunis niin.....
Hävettää sanoa nämä julkisesti :D
Hahaha! Nää on niin ihania. :D
Poista1. Kun ostin ensimmäisen kerran puuteria, mieleeni ei tullut että niitä olisi eri värisiä olemassa. Otin siis vain jonkun (Anytime), ja olihan se vähän tumma. Liian vaaleaa meikkipohjaa ei mun kalpealle naamalle ole löytynyt, joten olen syyllistynyt vain liian tummiin :D
VastaaPoista2. Ensimmäiset ripsivärini olivat äidiltä perittyjä kuivahtaneita versioita. Äitin syytähän tämä siis on kun antoi moisia käyttööni :D
3. Glitteriä poskipäillä taisi olla ala-asteella in aika monella paikalla.
4. Poskipunan käyttämättä jättäminen. Poskeni ovat punoittaneet koko lapsuuden ja nuoruuden, ja pidin älyttömänä sitä että ensin meikkaan punoituksen piiloon ja sitten lisään sitä vielä erikseen. Opin käyttämään ja hyödyntämään poskipunaa oikeasti vasta ehkä 18-20-vuotiaana about?
5. Kulmakarvojen muotoilussa mullakin on ollut vähän opettelemista. Liian tummanruskea kulmakynä tuo jälkikäteen kuvia katsoessani jonkun Boratin mieleen. Onneksi en ostanut uutta sen loppuessa. Oli muuten Rimmel.
Hauska postausidea tämä!