sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

"hi mizz Annie, how u doin'?"

Lukaisinpa tuossa juuri blogia, jonka kirjoittaja on myös nimeltään Annie. Tästä sain pontta lisäillä käyttäjänimeeni Mizz eteen. Annie ei ole mitenkään maailman originellein nimi, joten eipä sinänsä ihme, että siihen silloin tällöin törmää muidenkin käytössä. YouTubellahan käyttäjänimeni on ollut alusta lähtien MizzAnnieKat, koska yllättäen Annie sekä MizzAnnie olivat jo varattuja. :)

Yhdysvalloissa, North Carolinassa, viettämäni opiskelijavaihdon aikana samassa opiskelija-asuntolassa asui semmoinen Georgiasta kotoisin oleva, jossain määrin tummaihoinen jalkapallonpelaaja, joka tervehti minua aina käytävällä: "hi mizz Annie, how u doin'?" Hänen ääntämistapansa oli niin kertakaikkisen iki-ihastuttava, että melkein ihan innolla odotin, että saan taas kuulla, kun hän sanoo "mizz Annie". Tai jotain muuta. Saatoin jopa pilailla (enimmäkseen tosissani), että käyn hakemassa nauhurin ja nauhotan puhetta Suomeen tuliaisiksi.

Siksi siis Mizz Annie.

Kun nyt puhuin tyypistä asuntolassamme, niin tässä kuvassa melkein näkyy se asuntola. Ihan vasemmassa reunassa oleva kymmenkerroksinen rakennus oli minun kotini puoli vuotta. Asuin viidennessä kerroksessa ja sattumoisin molemmat hissit olivat rikki juuri kun sairastin elämäni pahimman flunssan. Epäilen sitä influenssaksi, mutta en uskaltanut lääkäriin kallliiden maksujen pelossa. Meinasin kuolla ihan vähäsen ruuanhakumatkalta palatessani.
Suoraan edessä on muuten Dining Hall eli "caf", josta sen ruoan hain. Pitkä matka ei siis sinne ollut onneksi. Kolme kertaa päivässä sai hakea meal planilla (eli maksettu etukäteen) sieltä ruuat opiskelijakorttia vinguttamalla. Ruokatiskejä oli ehkä 6, joista yhdellä oli aina pizzaa tarjolla. Yhdellä yleensä jotain pastaruokaa. Sitten oli "pikaruokatiski": hamppareita tai fried chickeniä tai jotain muuta yhtä epäterveellistä. Öm, normiruokatiski, josta sai esimerkiksi paistia tai kalkkunaa ja perunaa ja kastiketta tai makaronilaatikkoa tai jotain.. normaalia. Lisäksi oli reilun kokoinen salaattiosasto. Ja jälkiruokatiski tietty. Lopuilla tiskeillä ruoka taisi vaihdella enemmän, koska ei jäänyt selkeää mielikuvaa niiden tarjoomuksista. Kaikilla tiskeillä sai luonnollisesti asioida niin monta kertaa kuin mieli teki. Jos halusi, niin voi ottaa styrox-laatikon, joka täytettiin haluamilta tiskeiltä ja viedä sen mukanaan ja syödä missä halusi.
Tästä ruoan paljoudesta, saannin helppoudesta ja roskaruuan läsnäolosta huolimatta minä laihduin vaihdon aikana. Harkitsin kotiin tultua hampurilaisdieetin jatkamista hyvien tuloksien vuoksi. :D


Tämä kuva on otettu sen rakennuksen aulassa, jossa mun luennot pääasiallisesti oli. Mun tyyli muuten poikkesi ihan hieman paikallisesta sweat pantseissä voi mennä kaikkialle -lookista. Kerran näin tytön menevän luennolle pyjamahousuissaan, tarkennan, Hello Kitty -pyjamahousuissaan.
Flipflopit, sandaalit siis, ja shortsit olivat in koko kevään. Olihan tuolla lämpimämpää kuin Suomessa, mutta kyllä siellä luntakin tuli kerran sentin tai pari. Luennot luonnollisesti peruttiin, bussit eivät kulkeneet ja kaikki olivat pihalla innosta pinkeinä heittelemässä lumipalloja. Äiti lähetti mulle postissa villasukat, kun en ollut osannut varautua siihen, että voisi olla vielä ihan vilposta. :) Lämmin tuli sitten onneksi, ja muistaakseni huhtikuun alkupuolella poltin hartiani ja olkapääni tosi pahasti. Selässäni oli iloisesti semmoinen räpylämäinen jälki siinä kohtaa, johon käteni oli ylettänyt levittää aurinkovoidetta. :D



Käytiin kattomassa koripalloa. Emmä siitä matsista niin kiinnostunut, mutta cheerleaderit olivat the bomb.


Suuri on kaunista? Noiden pylväiden ohi kävelin päivittäin luennoille. Niiden välistä kun puikkasi sisään ja oikealle, niin pääsi kirjastoon, jossa oli yksi kampuksen tehokkaimmista ilmastoinneista. Mulle tuli aina kylmä erityisesti niiden datailuosastolla. Kun tuli takaisin ulos, niin lämpö oikein iski vasten kasvoja.


Suuri on kaunista osa 2. Nuo pienet rypellykset tuossa on minä ja vaihtarikaverini, kun me istutaan portailla kellon alla.

Noh siis joo. Totta kai vaihtarin pitää pikkuisen bilettää. Glittermeikki oli mun mielestä hyvin in sitä varten. On edelleen.

Yksi legendaarisimmista biletysilloista oli sellainen, että mentiin ensin jengillä Rehabiin, mutta osaa porukasta alkoi väsytellä, joten lähdettiin silleen vähän tavallista aikasemmin kotiin.
Minä ja toinen suomalainen tyttö Hanna ehdittiin asuntolaan asti, kun todettiin, että eihän meitä sittenkään kiinnosta vielä lopettaa iltaa siihen. Todettiin, että jos juostaan, niin vielä keritään yhdelle toiselle klubille: Rumors. Mä niin tykkäsin musiikista Rumorsissa: R&B:tä. Tykkäsin myös Rumorsin ilmastoinnista. Rehabissä oli aina huisin täyttä ja huisin kuuma. Niin kuuma, että kerran kotiin päästyä mun hotpinkit legginsit oli värjänneet myös mun jalat...


Mutta kyllä vaan siellä opiskeltiinkin. Englannin opiskelija ei päässyt helpolla, sillä tietysti muut siellä opiskelivat englantia siltä pohjalta, että se on heidän äidinkielensä. Kirjoja joutui siis lukemaan huomattavasti enemmän ja nopeammalla tahdilla kuin mihin olin suomalaisessa yliopistossa tottunut.
Tuo pino tuossa yllä on yhtä 7-9 sivun kirjoitustehtävää varten. Ei "essay" vaan "paper". Käytännössä ero on, ettei kirjoitella pohdiskelevasti musta tuntuu ja vois vaik päätellä, vaan käytetään lähdeaineistoa, jonka pohjalta kirjoitetaan. Aiheena oli "mikä oli inspiraationa W. H. Audenin runoon", jonka nimeä en enää muista.
Haha. En ollut aiemmin ees huomannut, mutta pinon päällä on nenäliinalaatikko. Osuvaa. Oli nimittäin aikamoista hammasten kiristelyä tuon paperin vääntäminen, ja en varmasti ole koskaan ollut niin ylpeä ja onnellinen arvosanasta B+. (Joka on siis asteikon kärkipäässä, A olis paras arvosana.)

Olipas oiva aasinsilta muistella tässä vähän vaihtoaikoja. Hym hym. :)

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus, melkein aistin tunnelman! Hauska myös tietää millainen tarina on Mizz Annien takana, awww! :)

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva postaus, musta on aina mielenkiintoista lukia että millainen tyyppi siellä blogin takana on. Kiittis tästä! :)

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus Mizz Annie! Hauska kuulla myös aliaksen syntytarina. :-)

    VastaaPoista

Eniten ahdistaa kaikki

Olin eilen ihan päheen hyvällä tuulella heti aamusta. Suunnittelin elämää ja laskin syitä miksi olen onnellinen. Laitoin miehellekin viesti...